virtuaalihevonen/a sim-game horse
Jupiter II
KEV-I, EV-I
|
Tallin omistaja Eero päästi suustaan vingahduksen, Jupiter nimeä kantava kimo ori oli tullut myyntiin. Junon varsa ja myynnissä?!. Hänen isoveljensä, olympiaradoilta hevoskasvatukseen siirtynyt Seppo Lavonius oli alkanut kasvattaa todenteolla myös Trakehnerejä. Seppo jätti tammavarsat itselleen kotiin tyttärensä kilpailtavaksi ja myöhempää siitosta varten, oreista hän pukkasi suoriltaan lähes kaikki pois tai ruunasi, mikäli ne olivat mahdollisia olympiavoittajia. Muut lähtivät kiertoon, vaikka olisivat olleet kuinka laadukkaita.. Jupiterilla oli samankaltainen kohtalo ja Eero näki orin myynti-ilmoituksen kansainvälisillä hevostenmyyntisivuilla. Ei ollut velikulta viitsinyt edes ilmoittaa, että uskomaton orivarsa oli tulossa myyntiin. Eero maksoi itsensä kipeäksi, jotta sai kimon orivarsan ja vielä ilman kasvattiliitettä. Eero ei nimittäin tahtonut entistä vanhempiensa, nykyistä veljensä siittolan kasvattinimeä yhdellekään hevoselleen. Alkutaival kimon orivarsan ja Eeron kanssa oli haastava, Jupiter oli tottunut tiukkoihin komentoihin saksaksi ja Eero puolestaan suosi pehmeämpää tyyliä ja luonnollisesti suomeksi.
© Suomen Hippos/Pirje Fager-Pintilä
Luonnekuvaus
Jupiter on luonteeltaan onnistuneen Trakehnerkasvatuksen perikuva. Se on hyväluontoinen, yhteistyöhaluinen, helppo käsitellä ja luotettava. Jupiter on helppohoitoinen, sitä voi hoitaa karsinassa vapaana, eikä se muutoinkaan ole millään tasolla epäluotettava tai ennalta-arvaamaton. Jupiteria on helppo lastata autoon ja sieltä pois, eikä sen kanssa ole matkoilla pienintäkään ongelmaa. Se käyttäytyy matkan aikana hyvin, kulki se sitten lentokoneella, laivalla tai vain auton perässä, koskaan ei tarvi stressata hevosen pillastumista tai muuta pöljäilyä. Ori on äärettömän älykäs, se lukee ihmisen tunnetiloja kuin avointa kirjaa.
Ratsastaessa Jupiter on kestävä, voimakas ja tarkka. Orilla on elastiset ja irtonaiset liikkeet, jotka tuovat pisteitä kouluradoilla. Orilla on kuitenkin erittäin pitkä laukka, jolloin sen on hieman hankala mahduttaa itseään laukkatehtävissä kouluradalle. Tämä toki onnistuu, mutta se on erittäin pitkällisen treenin tulos. Kenttäradalla edellämainittu laukka on ehdoton, ihanneaikana ratsastettu maastokoe vaatii pitkää laukkaa, jolloin miinuspisteitä ei ala ropista turhasta hituroinnista. Jupiter omaa erityisesti uskomattoman kyvyn maastoradalla arvioida esteiden pituuksia ja etäisyyksiä, eikä sen kanssa tarvi pelätä kuperkeikkoja. Orin vahvuus on hieman kaksiteräinen miekka, se on vahva ratsastettava ja lähtee hyvin helposti kuskaamaan, toisaalta sen ansiosta Jupiterilla on erinomainen palautumiskyky rankoista maastokokeista ja se jaksaa radan loppuun saakka. Rataesteillä se on tarkka ja herkkä, joskin hiukan itsekriittinen. Puomin pudotessa, mitä se harvoin tekee, ori tuntuu suuttuvan ja loppurata menee helposti plörinäksi.
Ratsastaessa Jupiter on kestävä, voimakas ja tarkka. Orilla on elastiset ja irtonaiset liikkeet, jotka tuovat pisteitä kouluradoilla. Orilla on kuitenkin erittäin pitkä laukka, jolloin sen on hieman hankala mahduttaa itseään laukkatehtävissä kouluradalle. Tämä toki onnistuu, mutta se on erittäin pitkällisen treenin tulos. Kenttäradalla edellämainittu laukka on ehdoton, ihanneaikana ratsastettu maastokoe vaatii pitkää laukkaa, jolloin miinuspisteitä ei ala ropista turhasta hituroinnista. Jupiter omaa erityisesti uskomattoman kyvyn maastoradalla arvioida esteiden pituuksia ja etäisyyksiä, eikä sen kanssa tarvi pelätä kuperkeikkoja. Orin vahvuus on hieman kaksiteräinen miekka, se on vahva ratsastettava ja lähtee hyvin helposti kuskaamaan, toisaalta sen ansiosta Jupiterilla on erinomainen palautumiskyky rankoista maastokokeista ja se jaksaa radan loppuun saakka. Rataesteillä se on tarkka ja herkkä, joskin hiukan itsekriittinen. Puomin pudotessa, mitä se harvoin tekee, ori tuntuu suuttuvan ja loppurata menee helposti plörinäksi.
Sukuselvitys
Jupiter on evm-sukuinen.
i. Mondbark Kobra evm. trak 171cm rt |
ii. Elektron ARG evm. trak 171cm rn |
iii. Nautilus xx evm. xx 172cm m |
iie. Elise ARG evm. trak 164cm rn |
||
ie. Mondbark Klara evm. trak 168cm rt |
iei. Golden Fox xx evm. xx 173cm rt |
|
iee. Kitty evm. trak 166cm m |
||
e. Mondbark Juno evm. trak 166cm km |
ei. Arizona Perle evm. trak 164cm rt |
eii. Horatius evm. trak 166cm m |
eie. Amethyst Perle evm. trak 162cm rt |
||
ee. Mondbark Jenny evm. trak 167cm km |
eei. Mondbark Neon evm. trak 170cm km |
|
eee. Java evm. trak 169cm rt |
Sukuselvitys alhaalla, kohdassa "sukuselvitys".
Näyttelyt
Palkinnot
30.10.2018 Kenttävarsojen laatuarvostelu KEV-I
10 + 10 + 2 + 3 + 3 + 7 = 35p
31.10.2018 Estevarsojen laatuarvostelu EV-I
8p + 10p + 5p + 1p + 3p + 7p = 34p
10 + 10 + 2 + 3 + 3 + 7 = 35p
31.10.2018 Estevarsojen laatuarvostelu EV-I
8p + 10p + 5p + 1p + 3p + 7p = 34p
Kilpailut
KERJ - 5 sijaa
01.10.2018 - Delmenhorst - CIC1 - 4/71 17.10.2018 - Delmenhorst - CIC1 - 5/71 22.10.2018 - Hiivurin Suomenhevoset - CIC1 - 4/30 15.02.2019 - Neukkulan Suomenhevoset - CIC4 - 5/26 17.02.2019 - Neukkulan Suomenhevoset - CIC4 - 1/26 |
ERJ - 14 sijaa
17.10.2018 - Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 1/30 23.10.2018 - Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 1/30 01.03.2019 - Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 2/50 01.03.2019 - Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 2/50 02.03.2019 - Kuuran Suomenratsut - 120cm - 1/30 05.03.2019 - Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 4/50 06.03.2019 - Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 4/50 08.03.2019 - Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 2/50 09.03.2019 - Kuuran Suomenratsut - 120cm - 2/30 10.03.2019 - Kuuran Suomenratsut - 120cm - 4/32 10.03.2019 - Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 3/50 12.03.2019 - Ristikallion Suomenhevoset - 110cm - 6/50 15.03.2019 - Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 5/40 20.03.2019 - Hiivurin Suomenhevoset - 110cm - 1/40 |
KRJ - 9 sijaa
03.10.2018 - Supernatural - HeA - 5/30
11.10.2018 - Runoratsut - HeA - 6/50
11.10.2018 - Runoratsut - HeA - 5/50
13.10.2018 - Runoratsut - HeA - 6/50
17.10.2018 - Runoratsut - HeA - 7/50
14.02.2019 - Adina - vaativa A - 2/13
01.03.2019 - Hiivurin Suomenhevoset - Vaativa A - 4/27
07.03.2019 - Hiivurin Suomenhevoset - Vaativa A - 1/27
10.03.2019 - Hiivurin Suomenhevoset - Vaativa A - 1/27
03.10.2018 - Supernatural - HeA - 5/30
11.10.2018 - Runoratsut - HeA - 6/50
11.10.2018 - Runoratsut - HeA - 5/50
13.10.2018 - Runoratsut - HeA - 6/50
17.10.2018 - Runoratsut - HeA - 7/50
14.02.2019 - Adina - vaativa A - 2/13
01.03.2019 - Hiivurin Suomenhevoset - Vaativa A - 4/27
07.03.2019 - Hiivurin Suomenhevoset - Vaativa A - 1/27
10.03.2019 - Hiivurin Suomenhevoset - Vaativa A - 1/27
16.09.2018 Jupiter, ensitapaaminen, kirjoittanut omistaja, 489 sanaa.
Tallin omistaja Eero selasi tablettiaan, päästi yhtäkkiä suustaan vingahduksen ja oli vetää aamukahvin väärään kurkkuun. Mies yski ja yski, kunnes hänen viimeisillään oleva vaimonsa Miisa tuli huolestuneena katsomaan.
"Eero, mikä on?" hän kysyi hämmentyneenä.
"Siis, köh, köh, kato.." Eero sanoi osoittaen tablettiaan "Junon varsa on myynnissä. Siis SEN Junon, Sepon Junon ja ei helvetti soikoon. Sen isänä on Kobra. Se mies on ihan totaalisen sekaisin".
Odottamatta Miisan vastausta Eero kaivoi puhelimen esiin ja soitti tulikivenkatkuisen puhelun veljelleen. Olihan heillä huonot välit, mutta silti, miten mies oli saattanut olla kysymättä häneltä ensin. Ja miksi ihmeessä Seppo ylipäätään myi tuollaisen varsan.
Varsan emä Juno oli Lavoniusten kasvatti neljännessä polvessa, toki merkattuna Sepolle, mutta Lavoniusten jokatapauksessa. Junon emänemä puolestaan oli Jenny, Eeron entinen kilparatsu, jota Eero oli rakastanut enemmän kuin mitään. Isän puolelta varsassa oli hyvin paljon Englantilaista täysiveristä. Varsan isä, Kobra oli puolestaan ollut veljeksistä vanhemman, Sepon kilparatsu ja Seppo oli voittanut sen kanssa lähes kaiken voitettavissa olevan. Kobran emä oli hieman mitäänsanomaton, mutta se oli Sepon ensimmäisiä kasvatteja. Kukaan ei olisi uskonut tamman periyttävän mitään tuollaista. Sepolla oli kieltämättä uskomatonta pelisilmää mitä hevosiin tuli. Varsa itsessään oli kaunis rautiaankimo Trakehner ori. Sen vuoksi se varmaan myyntiin päätyikin, Seppo nimittäin piti itsellään kaikki tammat jatkamassa sukua ja oreista vain lupaavimman ja yleensä vanhimman. Loput orit hän myi tai ruunasi ja jätti tyttärelleen kilpailukäyttöön. Sepon hevoset olivat uskomattoman suosittuja, oli ylipäänsä ihme, ettei varsa ollut mennyt vielä hiljaisessa myynnissä, vaikkei se ollutkaan muutamaa päivää vanhempi.
Eeron saatua Seppo kiinni ja miesten käytyä kiivasta keskustelua orivarsan ostamisesta, hinnasta ja nimestä Eero maksoi itsensä kipeäksi, jotta sai kimon orivarsan ja vielä ilman kasvattiliitettä. Eero ei nimittäin tahtonut entistä vanhempiensa, nykyistä veljensä siittolan kasvattinimeä yhdellekään hevoselleen. Mondbark oli tunnettu nimi koko Euroopassa, mutta silti Eero tahtoi tehdä selkeän pesäeron veljistä vanhemman perittyä vanhempiensa siittolan. Varsan nimeksi tuli Jupiter, aika ilmeistä, sillä Trakehnerit nimetään yleensä emänsä mukaan.
Matkustettuaan julmetun pitkän matkan Hunajakummusta aina Saksan suurille hevosalueille Eero tunsi hermojensa kiristyvän. Pitikin muuttaa syrjäkylille Suomeen, pitkä matka sieltä olisi tänne hevosmarkkinoille. Eero tahtoi kuitenkin nähdä orivarsan vielä oikeasti ennen kuin saisi nimensä lopullisesti papereihin. Varsa toki jäisi vielä kasvamaan emänsä kanssa ja todennäköisesti viettämään myös varsavuodet Mondbarkiin. Ei Eero siitä hyvillään ollut, mutta eipä hänellä ollut juuri vaihtoehtojakaan, yhtä hienoa paikkaa hevosvarsoille kasvaa sai hakea.
Pikkuruinen, parin viikon ikäinen, rautiaankimo orivarsa seisoi korvat terhakasti pystyssä emänsä vieressä. Orin emä, rautiaankimo Mondbark Juno rouskutteli heinää, mutta kävi kuitenkin kohteliaasti tervehtimässä vieraita.
"Hei Juno, saanko tulla kattoon sun vauvelia" Eero mumisi tammalle ja rapsutti sitä.
Juno oli niin Jennyn näköinen, että pahaa teki. Eero oli edelleen katkera, hän olisi tahtonut aikoinaan Jennyn omaan talliinsa siitoskäyttöön. Jenny oli kuitenkin Mondbarkin nimissä ja Mondbark vanhempien. Silloinhan he päättivät kuinka asiat menisivät. Jos Eero olisi saanut pitää tamman, oisivat asiat voineet olla hyvinkin eri tolalla. Pitkäjalkainen varsa oli utelias. Se kävi pelottomasti tekemään tuttavuutta Eeron kanssa. Orilla oli suurensuuret valkoiset korvat ja pehmeä turpa.
"Mitä poika, me tehdään vielä historiaa, eikös vaan"
Tallin omistaja Eero selasi tablettiaan, päästi yhtäkkiä suustaan vingahduksen ja oli vetää aamukahvin väärään kurkkuun. Mies yski ja yski, kunnes hänen viimeisillään oleva vaimonsa Miisa tuli huolestuneena katsomaan.
"Eero, mikä on?" hän kysyi hämmentyneenä.
"Siis, köh, köh, kato.." Eero sanoi osoittaen tablettiaan "Junon varsa on myynnissä. Siis SEN Junon, Sepon Junon ja ei helvetti soikoon. Sen isänä on Kobra. Se mies on ihan totaalisen sekaisin".
Odottamatta Miisan vastausta Eero kaivoi puhelimen esiin ja soitti tulikivenkatkuisen puhelun veljelleen. Olihan heillä huonot välit, mutta silti, miten mies oli saattanut olla kysymättä häneltä ensin. Ja miksi ihmeessä Seppo ylipäätään myi tuollaisen varsan.
Varsan emä Juno oli Lavoniusten kasvatti neljännessä polvessa, toki merkattuna Sepolle, mutta Lavoniusten jokatapauksessa. Junon emänemä puolestaan oli Jenny, Eeron entinen kilparatsu, jota Eero oli rakastanut enemmän kuin mitään. Isän puolelta varsassa oli hyvin paljon Englantilaista täysiveristä. Varsan isä, Kobra oli puolestaan ollut veljeksistä vanhemman, Sepon kilparatsu ja Seppo oli voittanut sen kanssa lähes kaiken voitettavissa olevan. Kobran emä oli hieman mitäänsanomaton, mutta se oli Sepon ensimmäisiä kasvatteja. Kukaan ei olisi uskonut tamman periyttävän mitään tuollaista. Sepolla oli kieltämättä uskomatonta pelisilmää mitä hevosiin tuli. Varsa itsessään oli kaunis rautiaankimo Trakehner ori. Sen vuoksi se varmaan myyntiin päätyikin, Seppo nimittäin piti itsellään kaikki tammat jatkamassa sukua ja oreista vain lupaavimman ja yleensä vanhimman. Loput orit hän myi tai ruunasi ja jätti tyttärelleen kilpailukäyttöön. Sepon hevoset olivat uskomattoman suosittuja, oli ylipäänsä ihme, ettei varsa ollut mennyt vielä hiljaisessa myynnissä, vaikkei se ollutkaan muutamaa päivää vanhempi.
Eeron saatua Seppo kiinni ja miesten käytyä kiivasta keskustelua orivarsan ostamisesta, hinnasta ja nimestä Eero maksoi itsensä kipeäksi, jotta sai kimon orivarsan ja vielä ilman kasvattiliitettä. Eero ei nimittäin tahtonut entistä vanhempiensa, nykyistä veljensä siittolan kasvattinimeä yhdellekään hevoselleen. Mondbark oli tunnettu nimi koko Euroopassa, mutta silti Eero tahtoi tehdä selkeän pesäeron veljistä vanhemman perittyä vanhempiensa siittolan. Varsan nimeksi tuli Jupiter, aika ilmeistä, sillä Trakehnerit nimetään yleensä emänsä mukaan.
Matkustettuaan julmetun pitkän matkan Hunajakummusta aina Saksan suurille hevosalueille Eero tunsi hermojensa kiristyvän. Pitikin muuttaa syrjäkylille Suomeen, pitkä matka sieltä olisi tänne hevosmarkkinoille. Eero tahtoi kuitenkin nähdä orivarsan vielä oikeasti ennen kuin saisi nimensä lopullisesti papereihin. Varsa toki jäisi vielä kasvamaan emänsä kanssa ja todennäköisesti viettämään myös varsavuodet Mondbarkiin. Ei Eero siitä hyvillään ollut, mutta eipä hänellä ollut juuri vaihtoehtojakaan, yhtä hienoa paikkaa hevosvarsoille kasvaa sai hakea.
Pikkuruinen, parin viikon ikäinen, rautiaankimo orivarsa seisoi korvat terhakasti pystyssä emänsä vieressä. Orin emä, rautiaankimo Mondbark Juno rouskutteli heinää, mutta kävi kuitenkin kohteliaasti tervehtimässä vieraita.
"Hei Juno, saanko tulla kattoon sun vauvelia" Eero mumisi tammalle ja rapsutti sitä.
Juno oli niin Jennyn näköinen, että pahaa teki. Eero oli edelleen katkera, hän olisi tahtonut aikoinaan Jennyn omaan talliinsa siitoskäyttöön. Jenny oli kuitenkin Mondbarkin nimissä ja Mondbark vanhempien. Silloinhan he päättivät kuinka asiat menisivät. Jos Eero olisi saanut pitää tamman, oisivat asiat voineet olla hyvinkin eri tolalla. Pitkäjalkainen varsa oli utelias. Se kävi pelottomasti tekemään tuttavuutta Eeron kanssa. Orilla oli suurensuuret valkoiset korvat ja pehmeä turpa.
"Mitä poika, me tehdään vielä historiaa, eikös vaan"
i. Mondbark Kobra oli Seppo Lavoniuksen mm-tasolla kilpaillut kilparatsu. Ori oli nopea peloton ja erityisen hyvälaukkainen. Kobran kanssa Lavonius löi itsensä lopullisesti läpi kenttäratsastuksen saralla voittamalla lähes kaiken voitettavan arvoisen. Kobra oli luonteeltaan hyvin kipakka, peloton ja vahva. Orin heikkoudet olivat koulupuolella, jossa se ei meinannut jaksaa keskittyä. Orilla kilpailtiin kenttäratsastuksessa ja rataesteillä, jossa ori voitti usein juuri nopeutensa ansiosta, sillä luokkien mennessä uusintaan, orin laukka siivitti ratsukon nopeimmaksi.
ii. Elektron ARG oli ruunikko Trakehner, joka oli perinyt isältään nopeutensa ja emältään pelottomuutensa, joten ori oli
erittäin voittoisa, joskin hieman hullunrohkea radalla. Kouluratsastusosio meni usein hieman penkinalle orin ollessa turhan
vahva, mutta maastokokeella ja rataesteillä ori oli parempi. Elektronia ei kuitenkaan käytetty siitoksessa paljoa.
iii. Nautilus xx oli suuri musta täysiveriori, joka kilpaili sekaestelaukkaratsastuksessa. Ori oli säkäkorkeudeltaan 172cm ja
periyttikin jälkeläisilleen suurta kokoaan sekä kipakkaa luonnettaan. Nautilus oli melko tuittupäinen, jopa oriksikin,
mutta sen hyvä, matkaavoittava laukka ja loistava hyppytyyli tekivät siitä moninkertaisen voittajan. Ori astui useita
täysiveri- ja Trakehnertammoja ja sai yhteensä 37 jälkeläistä, joista osa on toiminut sekaesteillä ja osa
kenttäratsastuksen parissa.
iie. Elise ARG oli peloton ruunikko Trakehnertamma. Elise loukkaantui tarhassa nelivuotiaana ja sai toipumisaikanaan
varsan ennen aktiiviuransa aloitusta. Tamma kilpaili CIC3 tasolla aluksi hieman vähemmän menestyksekkäästi,
kunnes se myytiin kasvattajiltaan toiselle kilpatallille. Uusien omistajien kanssa tamma kilpaili menestyksekkäästi,
voittaen useita palkintoja. Kilpaura katkesi yllättäen ja välittömästi liukkaalla kelillä kaatumiseen alamäessä. Tamman
jalka meni poikki, joten se jouduttiin kaikkien suureksi suruksi lopettamaan.
ie. Mondbark Klara oli Seppo Lavoniuksen ensimmäisiä kasvatteja ja siksi erityisen rakas miehelle. Tamma oli 168
säkäinen rautias, jolla oli hieman säikky luonne ja erityisen hyvä laukka. Tamma oli melko kestävä ja se menestyikin
kenttäratsastuksessa hyvin sen vuoksi. Klara pelkäsi kuitenkin erikoisesteitä jonkinverran, joten mitalit jäivät vain
saavuttamattomiksi unelmiksi.
iei. Golden Fox xx oli kookas rautias täysiveriori, joka kilpaili nuorena laukkaradoilla. Ori ei kuitenkaan ollut tarpeeksi
nopea, joten se myytiin eteenpäin ja päätyi nuoren Seppo Lavoniuksen ratsuksi. Seppo koulutti Foxista itselleen
kenttäratsua, mutta orin pää ei kestänyt jatkuvia ihmismassoja ja erikoisesteet saivat sen kavahtamaan. Pitkän ja hyvän
laukkansa, sekä erinomaisen rakenteensa vuoksi Fox kuitenkin päätyi siitokseen ja sai kolme varsaa.
iee. Kitty oli musta Trakehner. Kitty kilpaili kouluratsastuksessa Inter II tasolla, mutta siirtyessään rämäpäisen
omistajansa pojalle kävi kokeilemassa siipiään myös este- ja kenttäratsastuksen parissa. Tamma oli rohkea, mutta
kuitenkin hidaslaukkainen, joten ratsukko sai useita aikasakkoja ja jäikin jälleen enemmän kouluratsastuskäyttöön.
Kitty sai neljä varsaa, joista kaksi painottui kouluratsastukseen, yksi esteratsastukseen ja yksi kenttäratsastukseen.
e. Mondbark Juno oli Seppo Lavoniuksen kasvatti, kimo 166 säkäinen Trakehner siivitti Sepon uran nousukiitoon myös kasvatuspuolella. Juno oli Seppo Lavoniuksen kilparatsu kenttäpuolella ja tamman kanssa kasvatustyön laadukkuus näkyi hienosti. Tamma starttasi CIC4 luokissa ja oli erityisen tunnettu ratsastajansa kanssa valituista suorimmista teistä. Peloton tamma ei tuntunut pelkäävän mitään ja erikoisesteet eivät tuottaneet minkäänlaisia ongelmia. Rataesteillä tamma starttasi jopa 150cm tasolla ja oli mitä ilmeisimmin perinyt isänisältään hienot hyppytaidot.
ei. Arizona Perle oli Perlen siittolan viimeisimpiä kasvatteja. Ori myytiin nuorena esteratsuksi ranskalaiselle naiselle, joka
kilpaili sen kanssa menestyksekkäästi 140cm tasolla saakka. Arizona oli rautias 164 säkäinen Trakehner, jolta ei liikettä
puuttunut. Ori oli kuitenkin isäänsä parempiluontoinen, mutta yhtä hyvällä hyppytyylillä varustettu. Osa kritisoikin
Arizonan ratsastajan tasoa ja yleinen mielipide tuntui olevan se, että orista olisi ollut enempäänkin. Sillä ei esimerkiksi
startattu koskaan yhtään koulukilpailua, vaikka orilla lahjoja olisi ollut sinnekin puolelle.
eii. Horatius oli musta 166 säkäinen Trakehner. Ruuna oli mm-tasolla kilpaillut esteratsu, jota usein moitittiin
käytöksensä vuoksi. Horatius ruunattiin varsin myöhään, joten orimainen käytös säilyi läpi elämän. Horatius kilpaili
150cm tasolla, eikä yksikään este tuntunut olevan orille liian korkea. Ainoalle jälkeläiselleen ori periytti laadukasta
hyppytyyliä.
eie. Amethyst Perle oli Perlen siittolassa syntynyt rautias Trakehner. Tamma oli 162 säkäinen kiltti ja kuuliainen
esteratsu, jonka kanssa ei koskaan tarvinut pelätä tamman aiheuttavan käytöksellään ongelmia. Tamma kilpaili 130cm
tasolla ja lisäksi kouluratsastuksessa tasolla helppo A. Tamma periytti jälkeläisilleen hyvää luonnettaan.
ee. Mondbark Jenny oli kimo 167 säkäinen Trakehner. Jenny oli kenttäratsu ja kilpaili CIC3 tasolla nuoren Eero
Lavoniuksen kanssa menestyksekkäästi. Jennyn eläköidyttyä hyväluontoinen ja hieno tamma se jäi Eeron suureksi
harmiksi Lavoniusten siittolaan siitostammaksi. Eero olisi halunnut tamman omaan talliinsa siitoskäyttöön. Jenny starttasi
myös hienosti 130cm esteradoilla.
eei. Mondbark Neon, silloin vielä Seppo Lavoniuksen vanhempien siittolan kasvatti oli 170 säkäinen kimo Trakehner.
Neon oli kenttäratsu henkeen ja vereen, kilpaillen CIC3 tasolla. Ori oli erityisesti Lavoniusten mieleen, sillä se oli
tasaisen hyvä kaikissa kolmessa osakokeessa. Lisäksi se oli hyvälaukkainen suuren kokonsa ja täysiverisen isänsä
ansiosta.
eee. Java oli 169 säkäinen rautias Trakehner. Java kilpaili kenttäratsastuksessa tasolla CIC2 ja tuli Lavoniuksen siittolaan
loukkaantumisensa jälkeen. Tamma olisi päätynyt teuraaksi, sillä sen aikaisemmat omistajat eivät nähneet siitosarvoa
loukkaantuneessa keskinkertaisessa hevosessa. Java sai kaksi varsaa, jonka jälkeen eläköityi ja jäi pihakoristeeksi.
ii. Elektron ARG oli ruunikko Trakehner, joka oli perinyt isältään nopeutensa ja emältään pelottomuutensa, joten ori oli
erittäin voittoisa, joskin hieman hullunrohkea radalla. Kouluratsastusosio meni usein hieman penkinalle orin ollessa turhan
vahva, mutta maastokokeella ja rataesteillä ori oli parempi. Elektronia ei kuitenkaan käytetty siitoksessa paljoa.
iii. Nautilus xx oli suuri musta täysiveriori, joka kilpaili sekaestelaukkaratsastuksessa. Ori oli säkäkorkeudeltaan 172cm ja
periyttikin jälkeläisilleen suurta kokoaan sekä kipakkaa luonnettaan. Nautilus oli melko tuittupäinen, jopa oriksikin,
mutta sen hyvä, matkaavoittava laukka ja loistava hyppytyyli tekivät siitä moninkertaisen voittajan. Ori astui useita
täysiveri- ja Trakehnertammoja ja sai yhteensä 37 jälkeläistä, joista osa on toiminut sekaesteillä ja osa
kenttäratsastuksen parissa.
iie. Elise ARG oli peloton ruunikko Trakehnertamma. Elise loukkaantui tarhassa nelivuotiaana ja sai toipumisaikanaan
varsan ennen aktiiviuransa aloitusta. Tamma kilpaili CIC3 tasolla aluksi hieman vähemmän menestyksekkäästi,
kunnes se myytiin kasvattajiltaan toiselle kilpatallille. Uusien omistajien kanssa tamma kilpaili menestyksekkäästi,
voittaen useita palkintoja. Kilpaura katkesi yllättäen ja välittömästi liukkaalla kelillä kaatumiseen alamäessä. Tamman
jalka meni poikki, joten se jouduttiin kaikkien suureksi suruksi lopettamaan.
ie. Mondbark Klara oli Seppo Lavoniuksen ensimmäisiä kasvatteja ja siksi erityisen rakas miehelle. Tamma oli 168
säkäinen rautias, jolla oli hieman säikky luonne ja erityisen hyvä laukka. Tamma oli melko kestävä ja se menestyikin
kenttäratsastuksessa hyvin sen vuoksi. Klara pelkäsi kuitenkin erikoisesteitä jonkinverran, joten mitalit jäivät vain
saavuttamattomiksi unelmiksi.
iei. Golden Fox xx oli kookas rautias täysiveriori, joka kilpaili nuorena laukkaradoilla. Ori ei kuitenkaan ollut tarpeeksi
nopea, joten se myytiin eteenpäin ja päätyi nuoren Seppo Lavoniuksen ratsuksi. Seppo koulutti Foxista itselleen
kenttäratsua, mutta orin pää ei kestänyt jatkuvia ihmismassoja ja erikoisesteet saivat sen kavahtamaan. Pitkän ja hyvän
laukkansa, sekä erinomaisen rakenteensa vuoksi Fox kuitenkin päätyi siitokseen ja sai kolme varsaa.
iee. Kitty oli musta Trakehner. Kitty kilpaili kouluratsastuksessa Inter II tasolla, mutta siirtyessään rämäpäisen
omistajansa pojalle kävi kokeilemassa siipiään myös este- ja kenttäratsastuksen parissa. Tamma oli rohkea, mutta
kuitenkin hidaslaukkainen, joten ratsukko sai useita aikasakkoja ja jäikin jälleen enemmän kouluratsastuskäyttöön.
Kitty sai neljä varsaa, joista kaksi painottui kouluratsastukseen, yksi esteratsastukseen ja yksi kenttäratsastukseen.
e. Mondbark Juno oli Seppo Lavoniuksen kasvatti, kimo 166 säkäinen Trakehner siivitti Sepon uran nousukiitoon myös kasvatuspuolella. Juno oli Seppo Lavoniuksen kilparatsu kenttäpuolella ja tamman kanssa kasvatustyön laadukkuus näkyi hienosti. Tamma starttasi CIC4 luokissa ja oli erityisen tunnettu ratsastajansa kanssa valituista suorimmista teistä. Peloton tamma ei tuntunut pelkäävän mitään ja erikoisesteet eivät tuottaneet minkäänlaisia ongelmia. Rataesteillä tamma starttasi jopa 150cm tasolla ja oli mitä ilmeisimmin perinyt isänisältään hienot hyppytaidot.
ei. Arizona Perle oli Perlen siittolan viimeisimpiä kasvatteja. Ori myytiin nuorena esteratsuksi ranskalaiselle naiselle, joka
kilpaili sen kanssa menestyksekkäästi 140cm tasolla saakka. Arizona oli rautias 164 säkäinen Trakehner, jolta ei liikettä
puuttunut. Ori oli kuitenkin isäänsä parempiluontoinen, mutta yhtä hyvällä hyppytyylillä varustettu. Osa kritisoikin
Arizonan ratsastajan tasoa ja yleinen mielipide tuntui olevan se, että orista olisi ollut enempäänkin. Sillä ei esimerkiksi
startattu koskaan yhtään koulukilpailua, vaikka orilla lahjoja olisi ollut sinnekin puolelle.
eii. Horatius oli musta 166 säkäinen Trakehner. Ruuna oli mm-tasolla kilpaillut esteratsu, jota usein moitittiin
käytöksensä vuoksi. Horatius ruunattiin varsin myöhään, joten orimainen käytös säilyi läpi elämän. Horatius kilpaili
150cm tasolla, eikä yksikään este tuntunut olevan orille liian korkea. Ainoalle jälkeläiselleen ori periytti laadukasta
hyppytyyliä.
eie. Amethyst Perle oli Perlen siittolassa syntynyt rautias Trakehner. Tamma oli 162 säkäinen kiltti ja kuuliainen
esteratsu, jonka kanssa ei koskaan tarvinut pelätä tamman aiheuttavan käytöksellään ongelmia. Tamma kilpaili 130cm
tasolla ja lisäksi kouluratsastuksessa tasolla helppo A. Tamma periytti jälkeläisilleen hyvää luonnettaan.
ee. Mondbark Jenny oli kimo 167 säkäinen Trakehner. Jenny oli kenttäratsu ja kilpaili CIC3 tasolla nuoren Eero
Lavoniuksen kanssa menestyksekkäästi. Jennyn eläköidyttyä hyväluontoinen ja hieno tamma se jäi Eeron suureksi
harmiksi Lavoniusten siittolaan siitostammaksi. Eero olisi halunnut tamman omaan talliinsa siitoskäyttöön. Jenny starttasi
myös hienosti 130cm esteradoilla.
eei. Mondbark Neon, silloin vielä Seppo Lavoniuksen vanhempien siittolan kasvatti oli 170 säkäinen kimo Trakehner.
Neon oli kenttäratsu henkeen ja vereen, kilpaillen CIC3 tasolla. Ori oli erityisesti Lavoniusten mieleen, sillä se oli
tasaisen hyvä kaikissa kolmessa osakokeessa. Lisäksi se oli hyvälaukkainen suuren kokonsa ja täysiverisen isänsä
ansiosta.
eee. Java oli 169 säkäinen rautias Trakehner. Java kilpaili kenttäratsastuksessa tasolla CIC2 ja tuli Lavoniuksen siittolaan
loukkaantumisensa jälkeen. Tamma olisi päätynyt teuraaksi, sillä sen aikaisemmat omistajat eivät nähneet siitosarvoa
loukkaantuneessa keskinkertaisessa hevosessa. Java sai kaksi varsaa, jonka jälkeen eläköityi ja jäi pihakoristeeksi.