Miro Malmstén
© Pinja Kumpulainen
|
Nimi: Miro Johannes Malmstén
Kutsumanimi: Miro Syntymäaika: 10.02.2010 Ikä: 8-vuotta Pituus: 132cm Ulkonäkö: Vaaleat kihartuvat hiukset ja siniset silmät. Asuinpaikka: Hallavan lähellä rivitalon päätyasunnossa Entiset asuinpaikat: Westend (Espoo) Hevoshistoria: Mymmeli (8/2018 - ) päiväkirjaan @Hallava |
Ala-asteikäinen pikkuriiviö, joka hurmaa sinisillä silmillään ja enkelinkiharoillaan paantuneimmankin lastenvihaajan -ja hetken kuluttua keppostelullaan palauttaa raivon kahta kauheampana. Miro näkyy ja kuuluu missä meneekään. Poika ei kuitenkaan ilkeä, joskus vain hieman tylsistynyt. Miro on erittäin eläinrakas, kaikki eläimet kiinnostavat häntä kovin, erityisesti sammakot, koirat ja tietysti ponit ovat lähellä hänen sydäntään. Poika löytyykin useimmiten sieltä missä Mymmeli on, pojalle on täysin normaalia istuskella tuntitolkulla tamman karsinassa lukemassa Aku Ankkaa.
Miron perheeseen kuuluu isä, Kristian, joka on eläinlääkäri ja tunnetaan nimellä Kookos. Hän rakastaa autoaan ja uraansa todella paljon ja yrittää usein ostaa parempaa omaatuntoa hienoilla lahjoilla, korvaukseksi poissaolostaan. Malmsténeillä on Siru niminen Novascotiannoutaja. He asuvat rivitalossa noin puolen kilometrin päässä tallilta. Miron hienosto-isovanhemmat asuvat Uppsalassa ja käyvät usein kylässä, joskin he eivät välttämättä ole järin odotettuja vieraita kaakattaessaan ja yrittäessä pitää kulisseja epätoivoisesti pystyssä. Miro vierailee paljon setänsä Mikaelin luona, joka pyörittää siittolaa ja kummitädillään, ravureiden kilpailuttamisesta ja hoitamisesta elävällä Aksonilla.
Miro pukeutuu usein juuri niin kuin tavalliset pikkupojat tapaavat pukeutua, joskin tämän jaloista löytyvät aina ratsastushousut ja oranssit kumpparit.
Miron perheeseen kuuluu isä, Kristian, joka on eläinlääkäri ja tunnetaan nimellä Kookos. Hän rakastaa autoaan ja uraansa todella paljon ja yrittää usein ostaa parempaa omaatuntoa hienoilla lahjoilla, korvaukseksi poissaolostaan. Malmsténeillä on Siru niminen Novascotiannoutaja. He asuvat rivitalossa noin puolen kilometrin päässä tallilta. Miron hienosto-isovanhemmat asuvat Uppsalassa ja käyvät usein kylässä, joskin he eivät välttämättä ole järin odotettuja vieraita kaakattaessaan ja yrittäessä pitää kulisseja epätoivoisesti pystyssä. Miro vierailee paljon setänsä Mikaelin luona, joka pyörittää siittolaa ja kummitädillään, ravureiden kilpailuttamisesta ja hoitamisesta elävällä Aksonilla.
Miro pukeutuu usein juuri niin kuin tavalliset pikkupojat tapaavat pukeutua, joskin tämän jaloista löytyvät aina ratsastushousut ja oranssit kumpparit.
Ulkonäkö
Sukulaisuussuhteet
Kristian "Kookos" Malmstén - isä
Mette Saarikangas - äiti |
Camilla Malmstén - famu
Klaus Malmstén - fafa |
Aino "Aksoni" Karppinen - kummitäti
Mikael "Miksu" Malmstén - setä |
Historiaa
Miron vanhemmat, eläinlääkärinä toimiva Kookos ja rikkaan hevoskartanon tytär Mette Saarikangas seurustelivat vuosikausia ennen yhtäkkistä välirikkoaan. Seurusteluaikana Kookos oli valmistunut eläinlääkäriksi ja Mette eteni hurjaa vauhtia kohti huippuratsastajan uraa, kilpaillen ja valmentautuen ympäri Eurooppaa. Mette ja Kookos asuivat Saarikankaiden puoliverisiä kasvattavalla ja valmentavalla hevostilalla, kartanon päärakennuksessa. Välirikon jälkeen Kookos muutti kartanolta pois hevosineen ja Mettekään ei tahtonut jäädä vanhempiensa nurkkiin vaan muutti Westendiin, vanhempiensa sijoitusasuntoon.
Pian eron jälkeen 19-vuotias Mette huomasi olevansa raskaana. Huippuratsastaja ja vauva -yhtälö oli mahdoton, mutta Mette halusi antaa lapselle mahdollisuuden, eihän sitä koskaan tietäisi. Kookokselle hän asiasta ilmoitti vasta kun oli asiasta varma eli raskauden puolivälin ylitettyään. Kookos alkushokista toivuttuaan toivotti lapsen lämpimästi tervetulleeksi, vaikkei koskaan mitään isätyyppiä luullutkaan olevansa. Pikkuruisen ja tummatukkaisen Miron synnyttyä ja asuttua ensimmäiset viikot Meten kanssa Westendissä, Mette menetti kiinnostuksen lapsenhoitoon tyystin. Lopulta Miro oli yhä enemmän ja enemmän isällään, ensin päivän, sitten yön, viikon ja lopulta Miro oli muuttanut kokonaan asumaan Kookokselle. Alkuun Mette kävi tiuhaan kylässä, mutta käynnit harvenivat hiljakseen, kunnes loppuivat kokonaan Miron ollessa yksi. Syyksi Mette lateli kiireen, stressin ja liiallisen kiinniolon lapsessa. Kookos nyökkäsi ja pyöritteli silmiään, ei hän ollut itseään koskaan yksinhuoltajaisäksi kuvitellut. Kuitenkin kaikki sujui hyvin ja isästä ja pojasta hitsautui tiivis parivaljakko hössöttävine isän puolen isovanhempineen, hevosineen ja koirineen.
Kookos oli paljon poissa työnsä vuoksi ja Miro elikin usean aikuisen ympäröimänä, milloin setänsä Mikaelin kanssa ja toisinaan taas kummitätinsä Aksonin kanssa. Mikael haki Miroa päiväkodista siittolaan mukaansa, jossa Miro leikki tallissa ja oppi elämään tiiviisti hevosten kanssa. Aksoni puolestaan kuljetti Miroa mukanaan alusta saakka, pienenä hän otti poikaa mukaansa vaunuissa tallille ja hoisi hevosia Miron nukkuessa autuaana rattaissa. Hieman vanhempana Miro oppi ratsastamaan sekä raviponeilla Aksonin seurassa, että siitosponeilla Mikaelin luona. Poika rakastui vauhdin hurmaan ja yleisin kysymys natiaiselta olikin, voisiko hän jo laukata, raviponien hurja ravi kun oli turhan pomppuista nelivuotiaalle. Lopulta Miron tullessa tarpeeksi vanhaksi Kookos lupautui viemään pojan alkeiskurssille. Pian tämän jälkeen elämään asteli ensimmäinen oma poni, Mymmeli.
Pian eron jälkeen 19-vuotias Mette huomasi olevansa raskaana. Huippuratsastaja ja vauva -yhtälö oli mahdoton, mutta Mette halusi antaa lapselle mahdollisuuden, eihän sitä koskaan tietäisi. Kookokselle hän asiasta ilmoitti vasta kun oli asiasta varma eli raskauden puolivälin ylitettyään. Kookos alkushokista toivuttuaan toivotti lapsen lämpimästi tervetulleeksi, vaikkei koskaan mitään isätyyppiä luullutkaan olevansa. Pikkuruisen ja tummatukkaisen Miron synnyttyä ja asuttua ensimmäiset viikot Meten kanssa Westendissä, Mette menetti kiinnostuksen lapsenhoitoon tyystin. Lopulta Miro oli yhä enemmän ja enemmän isällään, ensin päivän, sitten yön, viikon ja lopulta Miro oli muuttanut kokonaan asumaan Kookokselle. Alkuun Mette kävi tiuhaan kylässä, mutta käynnit harvenivat hiljakseen, kunnes loppuivat kokonaan Miron ollessa yksi. Syyksi Mette lateli kiireen, stressin ja liiallisen kiinniolon lapsessa. Kookos nyökkäsi ja pyöritteli silmiään, ei hän ollut itseään koskaan yksinhuoltajaisäksi kuvitellut. Kuitenkin kaikki sujui hyvin ja isästä ja pojasta hitsautui tiivis parivaljakko hössöttävine isän puolen isovanhempineen, hevosineen ja koirineen.
Kookos oli paljon poissa työnsä vuoksi ja Miro elikin usean aikuisen ympäröimänä, milloin setänsä Mikaelin kanssa ja toisinaan taas kummitätinsä Aksonin kanssa. Mikael haki Miroa päiväkodista siittolaan mukaansa, jossa Miro leikki tallissa ja oppi elämään tiiviisti hevosten kanssa. Aksoni puolestaan kuljetti Miroa mukanaan alusta saakka, pienenä hän otti poikaa mukaansa vaunuissa tallille ja hoisi hevosia Miron nukkuessa autuaana rattaissa. Hieman vanhempana Miro oppi ratsastamaan sekä raviponeilla Aksonin seurassa, että siitosponeilla Mikaelin luona. Poika rakastui vauhdin hurmaan ja yleisin kysymys natiaiselta olikin, voisiko hän jo laukata, raviponien hurja ravi kun oli turhan pomppuista nelivuotiaalle. Lopulta Miron tullessa tarpeeksi vanhaksi Kookos lupautui viemään pojan alkeiskurssille. Pian tämän jälkeen elämään asteli ensimmäinen oma poni, Mymmeli.